Kannatusyhdistys


Yhdistyksen ja kodin historiaa

Ylioppilaskoti Konviktin kannatusyhdistys ry perustettiin vuonna 1917. Perustamisen takana olivat evankelis-luterilaisen kirkon piispat, jotka halusivat, että teologeilla olisi koti ja turva Helsingissä. Yhdistys toteutti tehtävänsä ja vuonna 1920 perustettiin ylioppilaskoti, konvikti. Sana juontuu latinan sanasta convictus, seurallinen yhdyselämä. Sen jälkeen ylioppilaskoti sijaitsi useammassa osoitteessa, kunnes se siirtyi Meritullinkadulle nykyiseen paikkaansa. Emil ja Mimmi Juurisen testamenttilahjoituksena saatiin kaksi huoneistoa Pieneltä Roobertinkadulta; ne tunnetaan Pikku-Konviktina tai Juurisen ylioppilaskotina. Meritullinkadulla sijainnut Raittiuskoti siirtyi Konviktin käyttöön vuonna 1999.

Konvikti eroaa muista Helsingin kristillisistä ylioppilaskodeista. Siinä, missä Lestis ja Körttis rakentuvat herätysliikkeen ympärille, on Konviktin keskeisenä piirteenä ollut aina teologisuus. Lähtökohtaisesti asukkaat ovatkin teologian opiskelijoita.

Yhdistys on edelleen olemassa vain ja ainoastaan ylläpitääkseen ylioppilaskotia. Yhdistyksen jäsenet ovat vanhoja asukkaita ja muita, jotka tahtovat olla tukemassa ylioppilaskotia. Voit liittyä jäseneksi tai päivittää yhteystietosi tästä.

Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen hallituksena toimii johtokunta.

Johtokunta 2017
Juha Pihkala (puheenjohtaja)
Markku Vasara (varapuheenjohtaja)
Juha Valkama
Heikki Repo
Mikko Myllys
Jussi Niemelä
Aleksi Leppänen
Benjam Grönmark
Hannu Jaakkola (varajäsen)
Iiro Mäkelä (varajäsen)

Isäntä
Yhdistyksellä on yksi osa-aikainen työntekijä: kodin isäntä eli apotti. Apotti toimii myös kodin pappina. Tehtävässä on tällä hetkellä isä Juha Leinonen.


Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Ylioppilaskoti Konviktin kannatusyhdistys r.y. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on avustaa Helsingin yliopistossa teologian perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ylläpitämällä Helsingin kaupungissa ylioppilaskotia heitä varten.

Tilan salliessa voidaan asukkaiksi valita myös muita opiskelijoita. Opiskelija voi asua kodissa enintään kahdeksan lukuvuotta.

Yhdistys on oikeutettu vastaanottamaan testamentteja ja lahjoituksia sekä myös toimeenpanemaan keräyksiä saatuaan siihen asianomaisen luvan.

3 § Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5 § Jäsenmaksu
Vuosikokous päättää jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta. Yhdistyksen jäsen, joka asuu ylioppilaskodissa, on vapautettu jäsenmaksusta niiden kalenterivuosien aikana, joina asuu ylioppilaskodissa.

6 § Hallitus eli johtokunta
Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallituksena johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, seitsemän muuta varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä pyritään valitsemaan ylioppilaskodin asukkaiden joukosta. Johtokunnan toimikausi on kalenterivuosi. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan, ja seitsemän jäsentä ynnä kaksi varajäsentä kahdeksi vuodeksi kerrallaan, niin että joka vuosi puolet tai lähinnä puolet on erovuorossa.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu on annettava vähintään viikkoa ennen kokousta.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä – näiden joukossa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja – on läsnä. Mikäli kokous ei ole päätösvaltainen, siitä saadaan päätösvaltainen kirjaamalla asiat pöytäkirjaan, jonka yli puolet johtokunnan jäsenistä hyväksyvät allekirjoituksellaan.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Kodin isännällä on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Isäntä toimii kokouksen sihteerinä, ellei johtokunta toisin päätä.

7 § Johtokunnan tehtävä
Johtokunnan tehtävä on:
1. hoitaa ja kartuttaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä vastata niistä ja yhdistyksen tilinpidosta
2. laatia ylioppilaskodille ohjesääntö sekä seurata ja ohjata kodin toimintaa
3. valita itselleen vuosittain varapuheenjohtaja keskuudestaan
4. valita muut tarpeelliset toimihenkilöt, kuten isäntä ja kaniikki
5. valita kodin asukkaat lukuvuoden alkaessa ja antaa ohjeet asukkaiden valinnasta muina aikoina
6. valmistella vuosikokoukselle seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
7. valmistella vuosikokoukselle toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä toimintavuodelta
8. valmistella muut yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat
9. panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset.

8 § Yhdistyksen nimi
Yhdistyksen nimen merkitsee puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja isäntä, kaksi yhdessä.

9 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja johtokunnan vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

10 § Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-lokakuussa.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus
8. valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
9. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan niissä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
Vuosikokous ja muut mahdolliset yhdistyksen kokoukset kutsutaan johtokunnan toimesta koolle joko lehti-ilmoituksella paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai kaikille jäsenille lähetettävällä kirjeellä vähintään viikkoa ennen kokousta. Muut tiedot annetaan jäsenille internetissä verkkosivuilla www.konvikti.fi.

11 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Jos yhdistys puretaan, on mahdolliset varat käytettävä päätöksen tehneen yhdistyksen kokouksen määräämällä tavalla teologian perustutkinto-opiskelijoiden opintojen tukemiseen, ellei lahjoituksista tai testamenttivaroista ole nimenomaan toisin määrätty.

* * *

Säännöt on hyväksytty vuosikokouksessa 11.4.2011 ja astuvat voimaan viranomaisen hyväksynnän saatuaan.

Sääntöjen pykäliä 3, 6 ja 9 on muutettu ylimääräisessä kokouksessa 14.02.2012.

Säännöt ovat saaneet Patentti- ja rekisterihallinnon hyväksynnän 26.03.2012 ja siten astuneet voimaan.